18.03.2024 Ensiratsastus (Lina)
Lina käveli jännittyneenä kohti Kuunpihattoja Huusarin kanssa. Edessä olisi jälleen muutama koeratsastus, josko nyt löytyisi uusi kilpailuratsu naisen alle. Mark ja Vaden liittyivät kaksikon seuraan pihatossa. Molemmat halusivat tulla katsomaan, mikä hevonen sopisi parhaiten Linalle. Huusari huhuili punaruunikon tamman nelikon luokse. Utelias Vera käveli pihaton sisälle ja hirnahti. Lina laittoi jännittyneenä riimun ja riimunnarun sille paikoilleen. Varusteltuaan rauhassa tamman, nelikko suuntasi kohti Merenmaneesia, jossa Lina nousi jännittyneenä Veran selkään. Mark ohjeisti Linaa eri tehtävissä, jotta tämä saisi täyden kapasiteetin irti koko tammasta. Vera yritti parhaansa ja siitä näki, että sillä on hauskaa. Linalla alkoi hiljalleen jännitys laskemaan ja hän pystyi rentoutumaan tamman selässä. Lina ratsasti vielä muutaman muun ratsukon, kunnes nelikko kokoontui majataloon. Eniten hänen mieleensä oli jäänyt Vera, jota Huusari ohjeistikin ratsastamaan vielä muutaman kerran ennen Suomeen paluuta. 26.03.2024 Kohti Suomea (Lina) Eilen olin kokoontunut Huusarin ja Michaelin tykö lounaalle yhdessä kaikkien Rosewoodien kanssa sekä muiden Heppiksen tallityöntekijöiden kanssa. Sen yhteydessä oltiin sovittu, että Linan uudeksi kilpailuratsuksi tulisi Vera, jonka kanssa nuori nainen lähtee tänään takaisin Suomeen. Edessä olisi ensin rauhassa toisiin tutustumista ja jossain vaiheessa kilpailemista eri lajeissa. Saana toimisi ensi alkuun ainakin ratsukon pääasiallinen valmentaja ja mahdollisesti muut vierailevat tähdet. Tänään Lina ja Vera lähti kohti lentokenttää ja Suomen maata. Edessä olisi lento Ruotsiin ja lauttamatka Suomeen ja Metsikselle. Lina istui jännittyneenä lentokoneessa, edessä olisi ihan uudenlainen seikkailu. Onneksi hänellä on vielä tuttu ja turvallinen Oodi Veran rinnalla! 28.03.2024 Muutto Metsikseen (Lina) Myöhään illalla tallipihalle kurvasi hevostraileri pitkän matkan jälkeen. Lina nousi autosta hitaasti, oikoen samalla kipeitä jäseniään. Saana avasi tallin oven ja tuli kahvikupin kanssa vastaan ystäväänsä. Hän oli lupautunut auttamaan tavaroiden purkamisessa ja Veran siirtämisessä uuteen karsinaansa. Lina tarttui kahvikuppiin kiitollisena ja seurasi katsellaan, kuinka Saana avasi trailerin luukun ja lähti kävelyttämään hannoverintammaa tallipihalla. Utelias tamma hirnui kimakasti ja otti muutaman raviaskeleen. Saana totesi, että kävisi hetken taluttelemassa tammaa, jotta sen lihakset vetryisivät. Lina nyökkäsi ja ryhtyi purkamaan trailerista tamman varusteita. Niitä oli yllättävän paljon. Toki hän oli innostunut käymään ostoksilla ja erehtynyt ostamaan muutaman varusteen lisää nuorelle tammalle.
0 Comments
Metsiksen avajaiset ovat nyt takanapäin onnistuneesti.
Kilpailuihin saatiin jonkin verran ulkopuolisia ratsukoita ja nähtiin radalla paljon upeita suorituksia. Huusarin pitämä klinikka veti puoleensa katsojia ensimmäisenä päivänä ison joukon. Saana ja Lumous suorittivat klinikan hyvin. Mielenkiinnolla seurasin, että miten nuori ori käyttäytyi ison katsojajoukon edessä. Se ei koskaan aikaisemmin ole ollut vastaavanlaisessa tilanteessa, mutta paljastui, että se on loistava esiintyjä. Ei turhia ressaile tämä ori. Olin itse esittelemässä Metsiksen tiluksia ja kertomassa toiminnastamme. Kiinnostuneita riitti ja jonkin verran tuli myös kyselyitä palveluistamme. Paikallinen 4h-yhdistys piti kumpanakin tapahtumapäivänä kioskia auki maneesin kahviossa. Heistä oli valtava apu muissakin kisajärjestelyissä. Saana piti 17.03 koulu- ja estevalmennuksia maneesissa ja niihin saatiin peräti 10 osallistujaa. Hän on kehittynyt valmentajana todella paljon. Äitinä kentän laidalla ei voikun ylpeänä seurata! Avajaisten jälkeisinä päivinä siivosimme maneesia sekä tapahtumaa pois. Hugo auttoi parhaansa mukaan siivoamisessa. Lina lähti avajaisten jälkeen kohti Ranskaa ja Heppistä. Hänelle on etsinnässä uusi kilpailuratsu alle, jännittävää nähdä millaisen hevosen kanssa hän palaa. Hänellä on ainakin potentiaalia vaikka mihin. Ratsastelimme Hugon ja Saanan kanssa läpi jokaisen ratsukon kevyesti, sillä ne osallistuivat kaikki avajaiskisoihimme. Hyviä suorituksia jokaiselta nähtiin! Näissä tunnelmissa kirjoittelee Katri 25.01.2024 Linan ja Oodin muutto
Musta volvo kaarsi hevostraileri perässään tallin pihalle. Auton ovi aukesi ja ulos astui ruskeahiuksinen nuori nainen. Lina Andersson, Saanan vanha tallikaveri edelliseltä tallilta nousi autosta ylös. “Hej! Hur mår du?” Lina tervehti iloiseen tapaansa. “Hei! Miten matka meni? Miten Oodilla menee?” Saana tervehti takaisin. “Matka meni hyvin! Oodi matkusti rauhalliseen tapaansa hienosti” Lina vastasi. Kylmäverisen ruunan kaviot kalahtelivat tasaiseen tahtiin tallin käytävää vasten. Oodi haisteli uuden elinympäristönsä hajuja mielenkiinnolla ja katsoi ympärilleen kiinnostuneena. Ruuna muutti uuteen talliin vanhan tallinsa lopetettua toimintansa. Lina oli soittanut Saanalle ja kysynyt onko Metsätuulessa vapaita karsinoita. Metsis on aloittanut niin vasta toimintansa, että karsinapaikkoja on vielä muutamia vapaina. Oodille valikoitui karsina Boon vierestä, parhaan kaverinsa vierestä. Ne pääsisivät kohta samaan metsätarhaan ja saisivat muutoinkin viettää aikaa yhdessä. “Ai että olen kaivannut meidän yhteisiä treenejä niin paljon! Onko sulla muuten millä mallilla opiskelut? “ Saana kysäisi ja kaatoi kuumuuttaan höyryävää kahvia kahteen kuppiin. “Ja. Alkaa oleen loppusuoralla. Vielä pitäisi oppari jaksaa tehdä loppuun. Pitäisi ehtiä uusi työpaikka, kun tuolla nykyisessä loppuu toiminta huonon työtilanteen vuoksi” Lina huokaisi. “Mimmoista työtä olet ajatellut etsiä?” Katri ilmeistyi taukohuoneen oviaukkoon ja katsoi kysyvästi. “Jotain missä saisi tehdä töitä ja tienata rahaa. Ei oikeastaan ole isosti väliä, kunhan jotain löytyisi” Lina vastasi. “Meillä olisi täällä työpaikka vapaana tallityöntekijälle, kiinnostaisiko?” Katri hymyili. “Tottahan toki! Millaista työtä olisi tarjolla?” Linan kasvoja valaisi leveä hymy. Tämä oli juuri sitä mitä Lina oli kaivannut. Spontaaniutta ja uusia kuvioita omaan elämäänsä. Hyvän tovin keskusteltuaan Lina ja Katri kirjoittavat nimensä työsopimukseen. Näin Linasta tuli virallisesti Metsiksen tallityöntekijä. Samalla Oodi sai uusia kavereita ja ratsukko saisi paremmat treenaus mahdollisuudet. Tallille oli etsinnässä myös valmentaja, joten mahdollisuudet kehittyä lajissa olisi merkittävät. Linan työtehtäviin kuuluisi jatkossa myös Metsiksen hevosilla treenaaminen monipuolisesti. Tämä tuntui Linasta enemmän kuin lottovoitolta. Hän pääsisi kehittymään ratsastuksessa ja saisi hetken hengähdystauon koulusta mitä on kaivannutkin. Opiskelut olivat alkaneet takkuamaan ja muutoinkin tuntui, että ne eivät edenneet niinkuin Lina olisi halunnut. Lina kantoi volvostaan Oodin tavaroita varustehuoneeseen ja ryhtyi purkamaan niitä kaappiin. Menisi hetki järjestellä ruunan tavaroita. Niitä oli kertynyt vuosien varrella jokunen. Muutamat loimet kaipasivat korjaamista ja satula toppaamista. Ruuna oli päässyt tarhaan yhdessä Boon kanssa ja hetken tutkimisen jälkeen olivat ryhtyneet rinnakkain syömään. Oodi vaikutti tyytyväiseltä uuteen tarhaansa ja kavereihinsa. Varovaisesti se haisteli aidan ylitse myös Lumousta ja Iipaa, jotka tarhasivat viereissä tarhassa. Jossain vaiheessa kaikki orit ja ruunat olisi tarkoitus laittaa samaan tarhaan, kunhan vain ensin tutustuvat toisiinsa rauhassa. Tammat puolestaan tarhaavat jo samassa isossa metsätarhassa. Lopuksi Lina vielä järjesteli oman kaappinsa, josta hän löytäisi jatkossa tallikamppeensa. Tyytyväisenä hän kävi kävelyttämässä Oodia maneesissa ennen talliin vientiä. Oodi käveli laiskasti eteenpäin ja tutkiskeli ympäristöään. Metsiksen maneesi on todella valoisa ja isohko, täällä kelpaisi ratsukon jatkossa treenailla. Mikä onnenpotku opiskelijalle tämä uusi työpaikka tallityöntekijänä, Lina pohdiskeli itsekseen. Saana lupautui pitämään avajaisten aikoihin, 17.03.2024, maneesissa koulu- ja rataestevalmennuksia halukkaille. Nuori nainen halusi kehittää itseään valmentajana ja avajaisten aikaan oli juuri sopiva väli tähän.
Kouluratsastusvalmennukset Yleinen pohjakommentti jokaiselle kouluratsastusvalmennukseen osallistuneelle: Valmennuksen aluksi jokainen ratsukko verrytteli jokaisessa askellajissa tehden voltteja, siirtymisiä erilaisilla ratsastusreiteillä. Jo verryttelyn alussa Saana tarkkaili jokaisen istuntaa ja antoi neuvoja jokaiselle ratsukolle. Valmennuksen aluksi tehtävänä oli kolmikaarinen ura ravissa. Ratsukon taitotasojen mukaisesti osa teki samalla pohkeenväistöä uralta. Seuraavaksi oli tehtävänä tehdä keskiympyrä harjoituslaukassa, jonka jälkeen toisella pitkällä sivulla harjoitusravissa taivutuksia uralta pois ja sen jälkeen suunnanmuutos. Tehtävänä oli saada ratsu kantamaan itseään kokonaisvaltaisesti ja kulkemaan eteenpäin hyvällä temmolla. Saana vaati myös jokaiselta ratsastajalta itsensä kantamista sekä napakoita, hyviä ja täsmällisiä apuja. Valmennuksen lopuksi jokainen suoritti miniradan omalla koulutustasollaan. Saana kiinnitti erityisesti huomiota istuntaan sekä ratsukon yhteistyöhön. Loppuverryttelyssä jokainen ravasi hyvän tovin venytellen itseään. Jannica Holmberg - A.D. Princess Verona - HeC - Maneesin kentällä lämmittely voikko ratsuponitamma ratsastajansa kanssa. Saana katseli ratsukon menemistä tyytyväisenä nyökkäilen. Vera eteni hyvällä temmolla eteenpäin ja Jannica osasi hakea sen tuntumalle. Tehtävien aikana Saana lähinnä halusi tarkkuutta ratsastusreiteillä sekä vielä napakammin reagoimista molemmilta. Vera kantoi itseään hienosti ja eteni hyvällä motivaatiolla. Minirata meni ratsukon osalta hienosti. Nopeampia siirtymisiä ja sähäkkyyttä vain enemmän. Yleisesti ottaen Saana oli tyytyväinen Veran ja Jannican menoon valmennuksen aikana. Nicolas Gaillard - Wilma Odessa - Int l - Friisiläistamma lämmitteli kentällä vauhdikkaasti. Saana pyysi Nicolasta hieman hiljentämään menoa ja keskittymään siihen, että saisi Wilman kantamaan itseään kokonaisvaltaisemmin. Pohkeenväistö uralta meni ratsukolta suhteellisen hyvin. Vasen laukka tuotti ratsukolla pieniä vaikeuksia ja Nicolas saikin ratsastaa aktiivisesti tammaa. Minirata meni ratsukolta päällisin puolin ihan ok. Vaikeuksia tuotti edelleen vasen laukka. Maneesin olikin jo Wilmalle tuttu, joten se ei tällä kertaa jäänyt arkailemaan. Tamma kantoi itseään tyytyväisenä ja eteni hyvällä temmolla loppu valmennuksesta. Lauretta Dahlman - Acabella Cindy - VaA - Saana seurasi mietteliäänä kentällä lämmittelevää puoliveristä tammaa ja sen ratsastajaa. Lauretta sai olla apujensa kanssa vielä napakampi ja kantaa itseään. Saana ohjeisti Cindyn takaosan aktivoinnissa, jotta tamma kantaisi itseään paremmin. Laukassa tamma oli sähäkkä ja eteni oikeastaan aika hyvin. Minirata tältä ratsukolta meni kohtalaisesti. Cindy on vaativa tamma ratsastaa ja vaatii ratsastajaltaan paljon. Lauretta kyllä osaa ratsastaa tammaa jo aika hyvin. Muutamilla pienillä istunnan muutoksilla tamma alkoi edetä entistä paremmin. Saana oli ihan tyytyväinen ratsukon suoritukseen valmennuksessa. Gisele Roxanne - Jään Lilja - HeA - Saana kiinnitti huomiota alkuverryttelyssä suomenhevosratsukkoon. Lilja teki parhaansa ja halusi selkeästi miellyttää ratsastajaansa. Saana muistutti Giseleä kantamaan itseään vielä paremmin, jolloin Liljalle jää enemmän tilaa omalle työskentelylle. Pohkeenväistö uralta meni hyvin, tamma oli hyvin kuulolla ja kantoi itseään kokonaisvaltaisesti. Ratsukon tempo oli oikeastaan koko valmennuksen ajan hyvä. Minirata tältä ratsukolta meni ihan hyvin. Giselen avut olivat napakoita ja täsmällisiä sekä istunta hyvä. Lina Andersson - Harmony Atlas HJT - Int l - Saana oli ehdottanut kaverilleen, että tämä osallistuisi valmennukseen Atlasilla. Ei Lina montaa kertaa ollut käynyt vielä nuoren tamman selässä ja tämä taisi olla kaiken kaikkiaan neljäs kerta. Alkuverryttelyssä Lina sai hakea tammaa kunnolla tuntumalle sekä istuntaa muuttaa hieman. Pohkeenväistö uralta meni ihan hyvin. Saana halusi tamman kantavan paremmin itseään ja Linan olevan täsmällisempi apujen kanssa. Minirata meni ratsukolta kohtalaisesti. Atlas yritti parhaansa ja alkoi kantamaan itseään paremmin. Saana oli tähän ratsukkoon myös tyytyväinen. Rataestevalmennukset Yleinen kommentti kaikille: Valmennuksen aluksi jokainen verrytteli ratsunsa lävitse jokaisessa askellajissa tehden voltteja ja siirtymisiä eri ratsastusreiteillä. Aluksi hypättiin kavalettia sekä pientä pystyä, jossa tarkoituksena oli hakea hevonen kunnolla tuntumalle sekä istua rauhassa satulassa. Päätehtävänä oli hypätä pientä rataa: kavaletti - pysty sarja, jonka jälkeen tiukka käännös ja okseri. Pystyn jälkeen seurasi haastavampi lähestyminen okserille ja lopuksi oli vielä kavaletti edessä. Saana halusi jokaisen ratsastavan ratsunsa huolellisesti jokaiselle esteelle ja valmistelevan hyvin lähestymisen. Lisäksi hän halusi, että ratsu kantaisi itseään hyvin ja reagoisi välittömästi apuihin. Ratsastajien tehtävänä oli katsoa sopiva hyppykohta ja saada ponnekkuutta hyppyihin. Radan jokainen suoritti molempiin suuntiin muutamaan otteeseen joko laukassa tai ravissa omalla taitotasollaan. Loppuverryttelyt jokainen sai tehdä itsenäisesti Saanan valvoessa. Mason Hill - Luukas - 100cm - Saana ei ehtinyt edes kääntää päätään, kun Luukas vilahti hänen ohitseen. Ratsukolla oli vauhtia vaikka muille jakaa ja Mason saikin tehdä satulassa töitä, jotta sai menoa hillitymmäksi. Häneltä vaaditiin kärsivällisyyttä verryttelyissä sekä ensimmäisissä hypyissä, että sai Luukakselle avut läpi. Saana ohjeisti ratsukkoa ja pyysi ylimääräisiä voltteja, jotta tempo muuttui rauhallisemmaksi. Rata eteni vauhdilla ratsukolle tyypilliseen tapaan. Toki ratsukko hyppäsi hyvistä paikoista ja hypyt olivat ilmavia sekä eteenpäin pyrkiviä. Mason teki paljon puolipidätteitä ja sai Luukaksen laukan temmon hyväksi. Laukka pyöri loppuvalmennuksesta hyvin ja oli eteenpäin vievää. Hortense Lucienne - Oldsfell´s Ethna - 130cm - Alkuverryttelyssä ratsukko teki parhaansa ja Hortense ratsasti tamman hyvin kuulolle jo alusta saakka. Ensimmäiset esteet sujuivat kohtuudella. Etna oli innoissaan päästessään hyppäämään. Ratsukko sai tehtyä tiukat käännökset ja eteni hyvää vauhtia. Saana halusi enemmän ponnekkuutta hyppyihin ja Hortense saikin ratsastettua tammaa paremmin esteille. Ratsukko sai lopulta hyvät lähestymispaikat ratsastettua ja valmisteltua lähestymisen. Etna kantoi itseään hyvin ja oli kuulolla. Päällisin puolin valmennus sujui hyivn ja Saana oli tyytyväinen ratsukon suorituksiin. Julien Martin - La Mirada VAL - 140cm - Saanan ei juuri tarvinnut ohjeistaa alkuverryttelyssä Miraa ja Julienia. Puoliverinen tamma on työteliäs ja aina ahkera tekemään töitä. Julien ratsasti tamman heti alusta saakka hyvin avuille ja kuulolle. Ensimmäiset esteet sujuivat hyvin, Miran hypyissä oli ilmaa. Pääradan puomeja jouduttiin kohottamaan lopulta hieman, että saatiin ratsukolle enempi haastetta. Toki lähestymisten kanssa Saana halusi huolekkuuttaa enempi. Mira kantoi itseään hyvin, se vastasi apuihin välittömästi ja hyppäsi ponnekkaasti. Tamman laukka oli näille esteväleille hyvä ja Julien sai sen ratsastettua tiukkoihinkin käännöksiin. Ei Saana voinut kuin tyytyväisenä seurata kentän laidalla ratsukon menoa. Lauretta Coleen - Shafaqat al Qismat - 100cm - Saffen ja Lauretta alkuverryttelyt lähtivät hieman tahmeasti käyntiin. Ori on sen verran vaativahko ratsastaa, että pienikin virhe saa sen raiteiltaan. Ensimmäiset esteet menivät ihan ok, Lauretta hyvin ratsasti Saffen tuntumalle ja hyviin paikkoihin. Rataa hypätessä nopealaukka tuotti hieman vaikeuksia tiukoissa väleissä ja kertaalleen tulikin kielto. Lauretta petrasi hienosti ja Saana seisoi tyytyväisenä kentän laidalla. Tämä valmennus meni ratsukolta hieman vaihtelevasti, onnistumisia oli ja epäonnistumisiakin, mutta epäonnistumiset opettaa yleensä eniten. Saana halusi ratsukon hyppäävän vielä yhden onnistuneen radan alle ennen valmennuksen päättymistä ja sen ratsukko tekikin. Hugo Marttinen - Rosette Pirouette HJT - 80cm - Hugo oli ilmoittautunut valmennukseen mukaan Rosetten kanssa. Alkuverryttelyssä oli vauhtia tällä poniratsukolla paljon. Saana halusi ratsukon hieman hillitsevän menoa ja keskittyvän paremmin tehtävien tekemiseen. Hän pyysi Hugoa ottamaan paremmin tamman tuntumalle sekä istuvan rauhassa satulaan. Pieni rata meni ihan kivasti, Saana halusi tiukemman käännöksen ennen okseria. Lähestymispaikat olivat aika hyvät ja Rosette ponnisti hyvin ja eteenpäin. Tamma kantoi itseään aika hyvin ja laukan tempo oli hyvä loppuvalmennuksesta. Rosette katsoi tarkkaan jalkojaan ettei vahingossakaan puomiin hipassut. Kävimme Lumouksen kanssa Vaahterapolussa kenttäviikonloppuleirillä, joka oli suunnattu nuorille hevosille.
Kävelin talliin aamuvarhaisella ja avasin puisen oven. Hevosten hörähdykset toivottivat minut tervetulleeksi ja muutamia päitä ilmestyi näkyville. Huikkasin huomenet ja lähdin otin rehukärryt mukaani. Jaoin aamuruuat jokaiselle, heinät hevoset olivatkin jo saaneet heinäautomaattien ansiosta. Sillä aikaa, kun jokainen söi rauhassa väkirehunsa, napsautin kahvinkeittimen päälle ja istahdin taukohuoneen pöydän ääreen selamaan kännykkääni. Kalenterin ilmoitus alkavasta leiristä keskeytti selailuni hetkeksi. Tänään lähtisin Lumouksen kanssa Vaahteranpolulle kenttäleirille, se oli tarkoitettu nuorille hevosille. Olin törmännyt leirin ilmoitukseen selatessani hevosfoorumia. Hetken pohdittuani asiaa äitini kanssa, olimme tulleet siihen lopputulokseen, että Lumouksen kanssa pystyisimme lähtemään täksi viikonlopuksi leirille. Ori on juuri sopivassa iässä kouluttautumiseen ja kehittämiseen kenttäratsun uralla. Kotipuolessa treenit on sujuneet aika hyvin ja kaipaan hieman uutta näkökulmaa treeneihimme. Toki tallin omistajat olivat valmentaneet meitä alkuvuodesta, mutta on aina mielenkiintoista päästä uusien valmentajien silmien alle. Olin ilmoittanut meidät mukaan ja majoittuminenkin oli luvattu järjestää molemmille Vaahteranpolusta. Pakkasin loput Lumouksen tavarat traileriin ja palasin talliin. Ori odotteli rauhassa pihatossa ja talutin sen hoitokarsinaan. Puin sille kuljetussuojat sekä fleeceloimen päälle. Lumous on rauhallinen kaveri ja tottunut nuoresta iästään huolimatta matkustamaan, joten yksin matkustamisessa ei pitäisi olla ongelmia. Tällä kertaa se käveli suoraan traileriin sen kummempia ihmettelemättä ja jäi tyytyväisenä mutustelemaan päiväheiniään. Lähdimme ajoissa liikenteeseen, sillä vaihteeksi oli taas tiet jäässä ja huonoa keliä luvattu koko matkalle. Ajomatkalla olin seurannut trailerin kameroista Lumouksen matkustamista. Se oli tyytyväisen oloisena syönyt heiniään ja matkusti muutoinkin nätisti. Nissan Qashqai, autoni, alkoi temppuilemaan matkalla ja jouduimme käymään autokorjaamollakin mutkan. Edessä taitaa olla uuden vetoauton ostaminen. Pitäisi vain päättää mikä auto olisi parhain seuraavaksi alleni. Land Rover houkuttelis tai sitten volvon katumaasturi. Hmm, kumpi lie parempi? Toki budjekti on aina rajoittava tekijä. Valitettavan rajoittava. Oispa miljönääri, eikä tarvitsisi rahasta murehtia! Käänsin auton päätieltä navigaattorin ohjeiden mukaan sivutielle ja ajoimme pikkuisen matkaa hiekkatietä, kunnes tulimme perille. Ihailin hetken aikaa edessä kohoavaa tallirakennusta sekä muita rakennuksia. Tarhoissa näkyi muutamia hevosia ulkoilemassa ja parkkipaikalla oli muutama traileri parkkeerattuna. Peruutin yhdistelmän ruutuun ja nousin autostani ylös. Tervehdin pihalla olevia iloisesti ja esittäydyin. Lähdin kävelemään talleja kohti, kunnes löysin tallityöntekijän, joka ystävällisesti kertoi, että Lumoukselle on varattu tallista karsina numero 5. Kävelin talliin työntekijän perässä, joka ystävällisesti esitteli minulle paikkoja. Lumoukselle oli varattu myös ylätarha 3, jossa ei majoittunut muita hevosia juuri sillä hetkellä. Se sai itselleen leirin ajaksi oman, isohkon tarhan. Trailerille palatessani, Lumous hörähti minulle. Otin sen alas ja lähdin taluttamaan sitä hetkeksi aikaa kentälle, jossa ei juuri sillä hetkellä ollut menossa ratsastustunteja. Lumous haisteli innostuneena uutta ympäristöä ja se katseli ympärilleen korvat hörössä. Ihastelin itsekin tallin miljöötä, metsikköä sekä rauhallista ympäristöä. Taluttelin oria hetken aikaa, jotta sen lihakset vetryisivät ajomatkan jälkeen ja verenkierto aktivoituisi. Nakkasin sille vielä toppaloimen päälle ja vein sen ulos, sille varattuun tarhaan. Se jäi syömään tyytyväisenä päiväheiniään, jotka sille vein tarhaan. Olin vienyt oman tavarani leirimökkiin ja siistinyt traileria ennen leirin virallista aloitusta. Leiri alkoi teoriapätkällä sekä tutustumisella toisiimme. Tuli jonkin verran uutta asiaakin, mikä oli oikeastaan aika kivaa. Yhteensä meitä osallistujia oli kuusi, jotka oli jaettu kahteen eri porukkaan. Olin ensimmäisessä ryhmässä yhdessä Amyn ja Sonian kanssa, molemmat uusia tuttavuuksia minulle tai en ainakaan muistanut nähneeni kumpaakaan aikaisemmin. Amyn hevonen Royalstrom majoittui Lumouksen viereisessä karsinassa ja myös ylätarhoilla. Ihastelin tuota upeaa ruunikonkimoa oria, joka selkeästi oli melkoinen Touhu Ankka. Se hauskuutti muitakin leiriläisiä tempauksillaan koko viikonlopun ajan. Saisin varmasti nauraa sen tempauksille koko viikonlopun ajan. Lumouksen toisella puolen tallissa majaili Bensalenkkari. Rautiaanpäistärikkö suomenhevosoria kelpasi ihailla. Se on selkeästi hyvässä lihaskunnossa ja muutoinkin ahkera. Sen omistaja Severi kyseli samalla jotain työstäni sekä Metsistä ja muista elämänkuvioistani, kun harjailimme hevosia leirin ensimmäiselle yhteiselle tunnille. Lumous oli yllättävän puhdas, joten minulla ei mennyt tällä kertaa energiaa sen siistimiseen. Olin ottanut molemmat sen satulat mukaan ja tälle tunnille päätin nakata selkään koulusatulan. Ensimmäinen leiripäivä kääntyi iltaan ja nautimme iltapalaa koko porukalla taukohuoneessa. Porukka alkoi hiljalleen rentoutumaan ja iloinen puheensorina täytti koko huoneen. Juttelin vieressä istuvan Lukaksen kanssa. Kyselin hänen Ranskan työkomennuksestaan ja kokemuksistaan. Olen itsekin ehtinyt käymään muutaman työreissun nyt Ranskan mailla ja myöhemmin keväällä ja on jälleen yksi edessä. Juttelimme pitkän tovin omista taustoistamme sekä nykyisistä työpaikoista ja hevoskuvioista. Oli oikeastaan mahtavaa päästä jakamaan ajatuksia muiden kanssa. Se tuo uudenlaista inspiraatiota omaan harrastamiseen ja työskentelyyn hevosten parissa. Lisäksi motivaatio kasvaa joka kerta ja on oikeastaan aika arvokasta nähdä muita harrastajia! Lauantai Nukuin hieman huonosti kerrossängyssä ja kuuntelin jonkun kuorsausta puoli yötä. Aamupalan jälkeen suuntasin tallille, jossa Lumous odotti karsinassaan. Olin sopinut tallin henkilökunnan kanssa, että hoidan itse sen ruokinnat sekä tarhaukset. Ori söi aamuruokansa rauhassa, jonka jälkeen vein sen hetkeksi tarhaansa, ennenkuin meidän ryhmän kouluvalmennus alkoi. Siivosin orin karsinan rauhassa ja palasin hetkeksi leirimökkiin muiden sekaan. Ensimmäinen valmennustunti sujui rauhallisesti ja tehtävät onnistuivat. Lähinnä Jesse opasti hevosen tukemiseen ja siihen keskittymiseen tehtävien aikana. Keskityin omaan istuntaani ja täsmällisiin, napakoihin apuihin. Ori on kehittynyt hurjasti viime aikoina ja sen kanssa on mielekästä työskennellä tällä hetkellä. Tunnin päätteeksi harjasin orin läpikotaisin ennenkuin vein sen toppaloimen kanssa ulos. Se ei juurikaan välittänyt viereisissä tarhoissa majailevista hevosista vaan keskittyi vain syömiseen ja käyskentelyyn. Oikeastaan aika hyvä, sillä haluaisin mielellään pitää Lumouksen orina jos ei tule pakkoa ruunaamiseen. Iltapäivän estevalmennus sujui vauhdikkaasti. Hieman sain hakea oria paremmin tuntumalle, jotta sen hypyt pysyivät kasassa ja ylipäätään ponnistuspaikka ei jäänyt liian kauas. Lumouksen laukka on muutoinkin isohkoa ja pyörii hyvin alla, joten sain tosissani katsoa hyppypaikkoja esteväleissä. Treeni oli hyvä, juuri sopiva tälläiselle nuorelle hevoselle. Tehtävät vievät jokaista hevosta eteenpäin kenttäratsun urallaan. Hiki virtasi meillä molemmilla selkäpiitä pitkin. Lumouksella oli yllättävän paljon virtaa kahteen treenin päivän aikana, se ei juuri osoittanut väsymisen merkkejä. Toki nuori hevonen, niillä on aina energiaa. Molemmista valmennuksista jäi kaiken kaikkiaan hyvä ja onnistunut fiilis, joten kelpasi antaa Lumoukselle extraherkkuja. Illalla sauna lämpeni ja porukalla oli hauskaa. Uskaltauduin itsekin saunaan mukaan ja tutustumaan entistä paremmin muihin leiriläisiin. Kyselin lisää Jannican nuoresta ratsusta, joka on väriltään hopeanruunikköpäistärikkö. Ihastelin tätä tammaa aina tunneilla ja tarhassa. Erityisesti sen väritys herätti huomioni, toki muu olemus myös, mutta jotain upeaa tammassa on! Sunnuntai Fiksuna menin nukkumaan vasta puolen yön maissa, sillä saunailta pääsi hieman venähtämään. Minut oltiin saatu ylipuhuttua löylykilpailuun ja siinä huomaamatta aika venähti. Aamupalalle taukohuoneeseen ilmeistyi enemmän ja vähemmän väsyneen näköistä porukkaa. Tervehdin jokaista, samalla haukotellen ja venytellen kipeitä raajojani. Otin käteeni kuumasta höyryävän kahvikupin ja istahdin pöydän ääreen. Meidän ryhmällä oli jälleen aamupäivästä tunti ensimmäisenä, tällä kertaa luvassa oli maastoesteiden harjoittelua kentällä ja pihapiirissä. Lumous selkeästi innostui ja oli mielissään päästessään hyppäämään erilaisessa ympäristössä. Sain tehdä puolipidätteitä ja hillitä istunnallani orin menemistä, se olisi halunnut vain päästellä menemään täysillä. Se työskenteli jokaisella lihaksellaan ja sain keskittyä hevosen lisäksi omaan istuntaani tosissasi. Jäin seuraamaan hetkeksi aikaa toisen porukan treenejä meidän treenin jälkeen. Taluttelin Lumousta kaikessa rauhassa pihalla ennenkuin vein sen karsinaan, jossa hoidin sen läpikotaisin. Juttelimme Amyn kanssa treeneistä ja viikonlopun annista. Molemmat olimme tyytyväisiä järjestelyihin sekä tunteihin. Huomaamatta aikaa venähti ja pian tulikin kiire lähteä syömään ennen päivän seuraavia koitoksia. Meillä oli iltapäivällä vielä leikkisät pika kenttäkisat, jotka suoritettiin lyhyellä kouluohjelmalla helppo C- tasolla. Rataesteitä oli kolme ja maastoesteitä kolme. Esteet menivät varsinkin hyvin ja Lumouksella oli virtaa edelleen hypätä ja painella menemään. Sain hieman hillitä sen menohaluja, jottei se innostunut vallan liikaa. Olimme tämän kisan toisia, ei huono. Kaikilla oli hauskaa ja se oli pääasia! Ajaessani kotia kohti, pohdin samalla kaikkia keskusteluja sekä uusia tuttavuuksia leiriltä. Olimme juoneet illalla vielä hyvästelykahvit taukohuoneessa ja ne olivat hieman venähtäneet. Kello lähenteli puolta yötä ennenkuin kaarsin autoni Metsiksen pihaan. Sora rapisi renkaiden alla ja nousin väsyneenä Nissanista ylös. Huomenna nukkuisin pitkään, se on varmaa. Onneksi Hugo oli tehnyt jo iltatallin ja laittanut Lumouksellekin kaiken valmiiksi, joten minun ei tarvinnut kuin päästää ori pihattoon vapaaksi. Lina oli luvannut aamulla purkaa tavarat trailerista ja puhdistaa sen, joten sain vain painua suoraan pehkuihin, kun tallilta pääsin. Valmentaja Jesse Aro antoi meille palautetta koko viikonlopusta: Tämän ratsukon yhteistyö oli tänä viikonloppuna ehkä kaikkein saumattominta. Ei Jesse hirveästi paranneltavaa keksinyt, nyökytteli vain tyytyväisenä ratsukon tehtävien jälkeen. Ehkä koulujutuissa pitäisi keskittyä enemmän hevosen tukemiseen ettei pakka niin sanotusti leviä käsiin kesken radan? |
Tallin poppooTänne kirjoittelevat Metsiksen talli poppoo, kuka milloinkin omasta arjestaan tallilla Ajankohdat
April 2024
TekstitSuurin osa teksteistä löytyy myös hevosten omilta päiväkirjasivuilta. Tänne on koottu yhteväisesti kaikki sekä hieman ylimääräistä materiaalia
|